torstai 11. elokuuta 2022

Shalom-Lobos 74: Toissijaisärsykkeet

 Taas mennään~ Tämä osa sisältää suurimmilta osin simbottien viimeisten komponenttien metsästystä. Ja pääseehän Amity haaveidensa toteuttamisessa jo eteenpäin!


Onnellinen (ja melkoisen sekaisin oleva) vanhuspari on viimein mennyt naimisiin. Lempeä riittää.



Yritin saada näille lemmiskelyrauhaa, mutta Alvar sai kuitenkin tungettua itsensä paikalle.



Lemmiskelyhommat taitaa olla mielessä Alvarillakin :DD Voi ainakin sanoa, että vauvaan valmistautuminen on aloitettu tooodella hyvissä ajoin – eihän sellaisen tekemisestä ole vielä ollut puhettakaan Amityn kanssa.



Apua, talossa on käärme!



Flunssa-Amity: Köh, köh. Kiehtovaa.



Mmm – tungitko sen käärmeen kurkkuun koko pituudelta vai mikä homma?



Vaikka käärmeen pää kerkesi käydä kissan mahassa, Amity otti iloisesti vastaan uuden lemmikin.



Tallitöitä pitää tehdä. Tulee lannoitetta elonhedelmille.



Amitykin ryhtyi oikeisiin töihin. Robottitonttu tulla tupsahti jostain. Keksijätaidot ovat kympissä, ja Amity odotteli tehtävänantoa.



Tunnelmallinen meditaatio keskellä timantinetsinnän~



Yön pimeyteen syntyi Celsukan varsa. Isän nimi oli Tykki -> varsa sai nimekseen Celcannon :D Kumpikin hepo ryhtyi hirnumaan paheksuvasti Amityn kaivurille.



Sitten tuli väsy. Puoli naapurustoa saapui joko kiroamaan kaivuria tai ihmettelemään yksisarvisen perillistä.



Tykki siunasi vielä pienokaisensa ennen kuin siirtyi pois yksisarvisten synnyinsijoille.



Nimensä mukaisesti vauhdikas tapaus.



Ihmettelin joskus, miksi tänne kellariin spawnaa kiviä. No tietysti niitä tulee meteoriittien murskaamisesta :D Adamin ja Abelin aikaan en vielä tiennyt siitä (edeltävä sukupolvi, taistelumestareita nekin).



Milo oli ehtinyt sikiämään kumppaninsa kanssa. Piti lähettää joku kylään, että saatais kuvia.



Milon ja Alman tytär, Lenita Crosby. Niillä oli myös ihan söppänä karvakasakoira.



Kuva sukupuuta varten. Hiukset tulevat äidin puolelta ja iho tietysti isältä.



Milo ja Alvar tulivat ihan hyvin juttuun, olihan kummallakin sen verran älyllisiä ominaisuuksia.

Alvar: Kaupungin kassassa on kuulemma tänä vuonna ylimääräisiä varoja. Siitä tuleekin idea mieleen!

Milo: Mene koira pois tieltä, housuille menee karvoja.



Alvar: Kaupunki voisi järjestää TV-kampanjan, jossa kerrotaan kansalaisille tieteen saavutuksista!



Milo: Ihan älytön idea! Paljon järkevämpää olisi tiedottaa liikuntaharrastuksen hyödyistä! Niin saataisiin kotijoukkueeseen lisää potentiaalisia pelaajia (ja minulle massia).



Miesten väittelyn aikana lapsenmielinen vaimo haastoi Amityn hippasille. Sitten alkoi puhelin piristä.



Siinä on kauan kaivattu tehtävä!



Amityllä oli ensimmäistä bottia varten jo kaikki ainekset. 



Niinpä päivästä tuli tutkimuskeskuksessa edestakaisin ramppaamista, kun jokainen osa piti toimittaa erikseen.



Halusin kuitenkin, että puutarhuri itse käy poimimassa elonhedelmät ja toimittaa ne tyttöystävälleen.



Sillä välin Amity oli kutsunut kavereita juhlistamaan tärkeää työtehtävää.

Alvar: Hoi, Amity, katso, mitä minulla on mukanani! Tästä tulet tykkäämään!



Koko joukko lähti syömään. Sillä välin pikaruokalan pihalla näytti kokoontuvan paikallinen lukupiiri.



Illalla käytiin vielä joissain towniejuhlissa, mutta niissäpä ei mitään ihmeellistä ollut. Lopulta Amity pääsi toimittamaan elonhedelmät ja muut jäljellä olevat.



En tiedä, miksi uimapuku ja sateenvarjo olivat Amityn mielestä oleellisia. :D 


Miten pilvettömältä taivaalta voi sataa vettä?



Sori, Amity, joku on keksinyt simbotin ennen sinua. Tai ainakin osannut kuvitella sellaisen. Onko tuo muuten samanlainen kuin simien kauhukanavan tieteisleffassa?



Amity: Sinun ansiostasi rakennan kaikkien aikojen koneen!

Kun kaikki osat oli toimitettu ja simbotin virtaydin mikälieneekään saatu, oli aika kiittää puutarhuria...



...ja ruveta uran suurimpaan työhön.



Koko perhe oli läsnä tukemassa (tai häiritsemässä).



Säikähdän joka kerta näitä :DD Celebruhin haamu tuli katsomaan uusinta jälkeläistään.



Jotenkin tuntuu, että hevosten eliniän voisi säätää vielä pidemmäksi (vaikka yksisarvisilla onkin vielä pitempi lifespan).



Kissa hei! Jos lahjoitat ihmisystävälle jonkin elukan, niin älä nyt saman tien ala syömään sitä :D Vaikka kai tuo on melko realistista...



Amityn piti kans käydä nukkumassa välillä.



Milo tuli kylään.

Amity: Tänään se tapahtuu! Rakennan kaikkien aikojen tekoälyn!



Amity: Suunnittelin, että siitä tulisi pörröinen kuin nallekarhu, mutta se ei taida toteutua käytettävissä olevilla komponenteilla.



Celcannon kävi nuuhkaisemassa suvun varsinaisen hevosnaisen, Rachelin, hautaa. Jännä sattuma.



Vuorokautta myöhemmin työuupumus oli jo nurkan takana...



...mutta lopulta keksijän läpimurto oli valmis! Amity kävi välissä nukkumassa, eikä näköjään jaksanut enää laittaa asianmukaisia vaatteita päälle.



Amity: Se elääää!!!



Ai, sehän luki jo tuossa ilmoituksessa xD

Simbot: Miksi tuo virne? Luojani on ilmeisesti köyhä, kun on tuollainen riepu päällä. Ei edes housuja.



Amity nimesi botin Spedeksi, ja sehän vain passaa. Onnenonkija on aika mielenkiintoinen elämänhaave sitoutumispelkoiselle simbotille :D



Taitoja on näillä näköjään jo valmiiksi.



Tykkään kans tarvepaneelista. Toissijaisärsykkeet :DD



Perhe ryntäsi onnittelemaan Amitya suuresta työstä.



Työn tuotos itse ei miellyttänyt :DD



Amity: Mitäs teidän kaltaisenne tekevät yöllä? Varmaan pitää olla oma sänky?

Spede: Kunhan ei ole vesisänky...



Spede hermoilee vähän väliä. Kokee varmaan jotain eksistentiaalista kriisiä henkiin herättyään.

Spede: Kuka minä olen? Miksi minä olen? Entä tuo femiini ihmishenkilö? AAAH!



Andrew rupesi selittämään Spedelle lastenlapsista... eli Spedestä :DD

Andrew: Älä huoli, minä selitän. Tämä on kellari, nouset nuo portaat ylös ja pääset ulos.
Spede: Maailma on siis paljon suurempi?
A: Aika paljon. Amity rakensi sinut täällä kellarissa. Minä olen hänen isänsä... eli tavallaan sinun isoisäsi!
Spede: Ahaa, nyt ymmärrän... ehkä.



Hätäratkaisuna asensin Speden sängyn aarrekammioon.



Nyt ei tarvitse olla puutarhan kanssa niin tarkkana (paitsi elonhedelmien).



Perhe painaa arkisia askareita ja Spede vain vetää voileip... rautaputkia :D Syö rautaa ja paskantaa kettinkiä? (Huutakaa, jos tiedätte, mistä tuo on)



Amity lähti esittelemään Spedelle ulkomaailmaa. Aloitimme kansankaupasta.



Spede kiinnostui kovasti virtuaalilaseista. Paikallinen toimittaja kiinnostui Spedestä.

Toimittaja: MiKä tÄmÄ oN? Nyt on skuupin paikka.



Toimittaja: Tekö olette tämän olennon tekijä? Kirjoittaisin mielelläni jutun Riverview'n Sanomiin.
Amity: Oi, mielelläni esittelen keksintöni suurelle yleisölle!



Amity: Kirjoittakaa sellainen juttu, että lukijoiden korvat soivat ja puhelimet pirisevät!



Loppuillasta lähdettiin vielä kaatopaikalle jysäyttelemään.



Spede: Tuokin romukasa oli joskus uutuuttaankiiltävä kone. :(



Jos Amity etsii romua räjäyttelemällä, on myös Speden kaivelutyyli aika omintakeinen. :D



Mitäs nyt teet?



Rikki meni.



Amity ei saanut itse konettaan korjatuksi, joten oli laitettava viestiä Alvarille.



Alvarin kätevyystaito on kyllä varmasti pienempi kuin Amityn. Ehkä tieteen tuntemuksesta on apua keinotekoisten elämänmuotojen kanssa?



Taisi ainakin leikisti olla, sillä Alvar sai kuin saikin Speden kuntoon!



Spede: Valkotakkinen maskuliini ihmishenkilö, olet nero!



Syksy lähestyi uhkaavaa vauhtia. Olin jo vähän pidentänyt kesän kestoa, jotta ensimmäiset elonhedelmät ehtisivät kasvaa. Nyt rakensin koodeilla pienen kasvihuoneen (mulla ei oo pelissä kasvatusalustoja tai muita virallisempia talvikasvatusvehkeitä)



Spede vain suihkii menemään.



Tuntui hyvältä saada aikaan ensimmäinen simbot, se oli kovan työn takana (sekä simeille että minulle). Uurastus ei kuitenkaan päättynyt tähän, sillä ainekset piti kerätä vielä kahteen seuraavaan.



Simbotit eivät onneksi voi saada palovammoja esim. katakombeissa.



Tälliä ne kuitenkin voivat ottaa :D



Jos kirjastoissa on joskus lukukoiria, näillä on tallissa lukuyksisarvinen.

Celcannon: Hei, mummeli! Lue nyt ääneen, se on homman idea! Voisin syödä tuosta tylsimmät sivut...



Simbotit oikeasti surevat rikkinäisiä laitteita :D



Sori, naapurit, nyt on pakko kaivaa.



Spede kiinnostui erityisesti yhdestä tontille saapuneesta naapurista :D Pitäiskö tehdä lähempää tuttavuutta?



Villa lähti hakemaan kiviä naapurin tontilta (Abelin entinen talo). Pihamaalla oli vaeltavia ektoplasmoja, ilmeisesti kummituksenmetsästäjän työmaata?



Ahkerasta kivien keräilystä huolimatta jäi jälleen yksi ainesosa sitkeästi puuttumaan. Yhdenkin vaaleanpunaisen timantin löytyminen oli tuskan ja työn takana... Ja nyt pitäisi olla vielä kaksi lisää! Kun kotipuolesta ei millään löytynyt, lähdettiin kaukomaille kaivelemaan.



Andrew jatkoi meteoriittien halkomista, kun Amity ja Alvar etsivät timantteja perinteisin menetelmin.



Näissä maisemissa on varmaan miellyttävääkin etsiä neulaa heinäsuovasta.



Samalla tuli katsottua Kiinaa ihan uudesta näkökulmasta. En oo ennen huomannut, että täällä on tämmöinen paikka!



Mikä lintu tämä :D



Vieressä on mahtavat näkymät ja rauhallinen puutarha, ja tämä yks meditoi naama kallioon päin...



Puoli kotikaupunkia oli samalla pakettimatkalla. Liikaa tuttuja naamoja, eikä timanttia näy, mars seuraavaan kohteeseen.



Ranskaan paremmalla onnella?



Tai ainakin romanttisella tuulella.



Ametistit... kuinka monta kertaa luulin löytäneeni pinkin timantin, mutta sitten se olikin vain samanvärinen ametisti??



Tätäkään pytinkiä kartan laidalla en ole ennen huomannut. Tämä on niitä ostotaloja. Vaihtaisin seinän värin, muuten tykkään kyllä.



Kaupatkin kävin useampaan kertaan läpi, mutta eipä ollut timanttia tarjolla.



Moti meni, leiriydyttiin yöksi.

Andrew: Aina se nuoriso noilla puhelimilla... Pois ruutujen ääreltä ja syömään!



Mua huvittaa aina simien nuotioeväät. Viisi tofulenkkiä ja kasa kasviksia tikun nokassa.



Paitsi Amitylla, joka paistoi vain yhden perunan (?) :DD

Andrew: Kyllä minä nyt mieleni pahoitin, kun ei löydy, mitä tultiin hakemaan.

Älä huoli, niin minäkin.



Amity: Mitäs tölläätte?

Alvar: Mitäs, Andrew, sanoitkaan ruutujen äärellä olosta...
Andrew: Hys, mulla on peli kesken!



Alvar: Tulessa on jotain rauhoittavaa...

Amity: Olisi pitänyt pestä tämä peruna ensin.



Alvar: Nyt sain ajatuksen!



Alvar: Nyt, kun olemme Ranskassa, voisimme valmistaa ranskalaisia perunoita!



Amity: Kuulemma ranskanpotut ovat Belgiasta lähtöisin, mutta loistoidea silti!



Amity: Käynnistämme ranskanperunoiden suurtuotannon, jossa simbotit valmistavat... Ai niin, pitäisi löytää ne timantit ensin.

Andrew: Minulle kelpaa suhumarja!



Ymmärrättekö, että en tarvitse mitään kirottuja ametisteja xdd



Yliopiston väkeä oli lähtenyt vaihto-oppilaiksi Ranskaan...



Joessa on saari ja siellä jalokivispawneri.



Ehdin taas innostua, mutta tämäkin oli (huoh) pelkkä ametisti.



Mmm, Daniela? Painu kotiis siitä :D



Ja Andrew... Lakkaa ahdistelemasta ihmisiä.



Tyhjennettiin spawnerit kerta toisensa jälkeen, ja aina vain ametisteja.



ANDREW, MITÄ JUST SANOIN SULLE



Ranskalainen yksisarvinen, jonka myötä matka-aika päättyi ja palattiin tyhjin käsin kotiin (okei aikamoinen kivikokoelma mukana, mutta ilman pinkkiä timanttia)



Kotona Spede oli havainnut kaksijalkaisten lisäksi myös muita elollisia olentoja.

Kinuski: M-miten tuolla ei ole karvoja ollenkaan?



Katsoin, että tänne tulee murtovaras :DD Villahan se oli, omaa väkeä.



Takaisin jalokivien hankintaan.



Mun poikaystävä käski ostaa näille formula-auton. Spede otti sen heti omakseen XD



Kuka käski mennä hautausmaalle kaivuroimaan???? (minä)



Epätoivoinen timantinetsintä Ranskassa, osa kaksi. Tällä kertaa otin Villan mukaan kaivelemaan rikkaiden roskapönttöjä, kuulemma silläkin tavalla on teoriassa mahdollista löytää.



Andrew: Rakkaani, mitä jos adoptoitaisiin täältä yksi hevonen?
Villa: Turhaa rahanmenoa semmoinen. Hyvä niillä on täällä.



Amity: Kuka kumma nyt heittäisi jalokiviä roskiin?

Peli ei ollut heittänyt timantteja roskiin eikä spawnereihin. Moti oli menossa täysin, mutta tein vielä yhden siirron.



Kiitos Travelerin, matkustettiin Ranskasta suoraan Sunset Valleyyn :D Valitsin tämän talon perheen tukikohdaksi.



Villa kävi taas tonkimassa rikkaiden roskiksia. Hetken kuluttua löysin hänet Goottiloiden kotoa kyläilemästä :DD



Andrew löysi hienon meditointimaiseman ja katsoi taas päinvastaiseen suuntaan.



Tuus Amity nyt pois sieltä puskasta :DD Ei tässä yksityisetsiviä olla.



Tää viittaus :DD

Amity ei löytänyt tästä kolosta mitään.



Mutta Andrew kävi myöhemmin samalla kololla (hyi) ja sieltä se tuli!



Reissussa rähjääntynyt, mutta nyt on tehty töitä tyttären unelmien eteen :DD



Kaikkien koettelemusten jälkeen joukkio oli ansainnut rennon iltapäivän uima-altaalla.



Sunset Valleyn uimarannalla oli shakkiturnaus. Viimeisen matkapäivän ilta meni siellä upeissa majakkamaisemissa.



Alvar oli tällä kertaa kotimiehenä, ja näillä oli lemmekäs jälleennäkeminen.



Amityn äiti ei ollut tavannut vielä Spedeä. Jutta oli ylpeä tyttärensä suuresta keksinnöstä.



Ainakin kunnes Spede kävi tämän hermoille (mihin ei vaadita paljon).

Jutta: Sinä senkin raatokärpänen!



Häätö tuli molemmille.



Amity: Älä sure. Äiti on melko äkkipikainen... ja ehkä tilanteenlukualgoritmiasi pitää vielä säätää. Mitä näet tässä?

Spede: Raatokärpäsen... jolla on polvessa laastari!



A: Entä tämä?

S: KUOLEMA



Amity: Ehkä tulkintasi kehittyvät kuvaharjoitusten avulla. Ei kuitenkaan kannata sanoa ääneen ihan kaikkea... Meille on tulossa vieraita.



Andrew järjesti naamiaiset. Lehmäkasvi söi hot dogin. Vieressä joku haikaili Amityn perään xd



Kengät ei vissiin vaihdu naamiaisasun mukana :D Astronautin asu ja sandaalit...



Joshuan tytär Agnes on muuten kasvanut teiniksi.



Andrew: HÄH?! Miten nuo kasvavat noin nopeasti?



Perheen juhlapäivällinen simien tyyliin.



Jutta: Sitä tullaan toisten kotiin vain pelaamaan!

Agnes: Mummi!



Joshua harventuneine hiuksineen oli vielä innokas joraamaan.



Pari söpöä kuvaa näistä~






En minä pystyis hyppäämään noin korkealle :D



Illan päätteeksi parvekkeelle (jossa kukaan ei juuri koskaan käy)



En muistanut, että laitoin nämä jo kihloihin!

Amity: Ei sitten kerrota vielä kenellekään kihlauksesta. Yllätetään ne!

Jutta: Kuulivatko vanhat korvani oikein? Vai sellainen salaisuus.



Ja niin seuraavana aamuna. Alvar löysi täydellisen kihlajaislahjan aivan sattumalta.



Kaiken tämän etsimisen jälkeen toinen vaaleanpunainen timantti osui tuosta vaan Alvarin polun varrelle :D

A: Täytyy heti laittaa rakkaalle viestiä!



Celcannon kasvaa!



Siitä tuli äitinsä täyskopio.



Vanhukset pääsivät taas perinteiselle ratsastusretkelleen <3



Retki vei leirintäalueelle toiselle puolelle kaupunkia, missä pariskunta katseli tähtiä sekä Celsukan takapäätä.



Sillä välin Amity sai aikaan toisen simbotin! Siitä tehtiin tällä kertaa nainen ja nimekseen tuli Ella Sähköhella. (Kolmannesta tulee sitten Robotti Ruttunen.)



Nää ei jostain syystä tulleet oikein toimeen keskenään :D



Simbotit ilmeisesti lasketaan tässä pelissä oikeiksi lapsiksi ja lastenlapsiksi. Joshualla on kaksi lasta ja Milolla yksi, eli Andrew'lla on yhteensä viisi lastenlasta. :D En usko, että kymmentä tulee kuitenkaan täyteen.



Tässä vielä päivitetty perhepotretti. Hiukan tekisi mieli tehdä Amitylle lapsi, mutta hoidetaan nämä keksijänhomman ja robottisysteemit ensin. Ehkä ensi kerralla häät?

Be blessed 💝


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit vastaanotetaan suurin kiitoksin <3